Se mikä kimaltaa ei ole aina kultaa

Kauniita kiviä voi kerätä rannalta. Leipäkiviä voi heitellä mereen. Myös simpukat ovat ainutlaatuisen näköisiä. Kaikesta luonnonmateriaalista saa kauniita sommitelmia, kun asettelee ne esimerkiksi kynttilöiden, tarjottimen, lyhtyjen tai puutarhaa kiemurtelevan polun varsille. Koristehiekkaa on saatavilla monen karkeusasteen ja värin lajitelmissa.  Samoin kuin kuorikatetta tai vaikkapa kunttaa. Uniikkeja ekosysteemiä tukevia ratkaisuja on saatavilla pihoille tai jopa katoille. 

Sisustajan mielikuvitukseen vaikuttaa eniten kokema. Pyöräyttämällä karttapalloa ja töksäyttämällä sormensa toiselle puolelle maailmaa on fiilis ja kulttuurin tuomat mausteet totaallisen erilaiset. Ammentamalla värejä, rikastuttamalla suomalaisen skandinaavisen sisustuksen normeja avautuu maailma, globaali ulottuvuus, jossa oikeastaan muu kuin luova hulluus ei ole rajana. 

Toiselta puolelta maailmaa voi tilata balilaisen kasvojenpesualtaan tai reunustaa takanpäällisen hopeisilla Pentikin poroilla. Block-valaisimen voi laittaa tänä päivänä maalaisromanttiseen sisustukseen yhtä hyvin kuin skandinaaviseen. Tai saunan lauteet voi maalata mustaksi tai valkoiseksi, jos ei tykkää tammesta. 

Keloista saa kivaa pohjoisen tunnelmaa, vaikka saunaan. Tai vaikka saunan ovenkahvaan. Voi siitä kaivertaa myös sormustelineen yöpöydälle. Tai naulakon.

Ja ainakin minun lapset ovat kantaneet taskut pullollaan katinkultaa taskuissaan päiväkodin retkiltä tai pihalta. "Äiti kato, mä löysin kultaa!" Tai sydämenmuotoisen kiven. Löytäjä saa pitää. 

Saunan kiukaissakin käytetään nykyään valkoisia kiviä. Nehän näyttää yhteneväiseltä yhdessä valkoisten lauteiden kanssa. Kontrastia saa aikaan, kun verhoilee seinille kiertämään ledit ja selän taakse rimoituksen jostain sopivasta puulajikkeesta. 

Eräällä ystävälläni oli tuppeensahatusta puusta koko sauna. 

Eräs tuttavani keräilee saunakauhoja. Hänellä on hieno kollaasi saunan seinällä. Omalaatuinen.