Glamour vai retro? Siinä pulma.

Onhan ihanaa, kun kimaltaa. Bling bling. Onko kimallus kuitenkaan kodissa sellainen elementti joka tekee rauhallisen olotilan. Onhan ihana viettää yö luxushotellissa vaikka Arabiemiraateissa, kuuluisassa Dubaissa, jossa kaikki käyvät. Shopping Mallkin on täynnä kimalletta ja säihkyä. Jopa suomiporot kalpenevat kultaisten kamelikoristeiden roikkuessa muovisilta joulupuun oksilta. Ihan kuin olis jossain Liisa Ihmemaassa revyyssä. 

Vuoristomaisemissa oleva Kauniit ja Rohkeat alppimökki kuulostaa jo läheisemmältä. Olisiko söpöä hirvensarvet seinällä ja kotimaiset Pentikin porokuosiset kynttilät ja kahvikupposet katettuna pöydällä. Ikkunasta avautuisi maisema, no vähintään Kolin näköinen, miksei Alpit. Silmien verkkokalvoon aukeutuu maisema Kolilta. Voiko olla kauniinpaa? Järvimaisema, kallioseinämiä ja Suomen luonto. 

.

Entä, kun pää täynnä kauniita värejä. Upeita ratkaisuja mutta ei ole alustaa missä jakaa kaikki yli. Mistä löytää alan osaajat ja oma rooli toteuttamaan kaikkea tätä? 

Ihanan kirkkaan keltainen, sitruunanraikas sohva. Melkein tuoksuu sitruunamehulle. Tai dejavu Teatterin baaritiskiltä ja elämäni ensimmäinen mojito. Siinä taisi olla aimo annos limeä ja mintun lehtiä.  Sama tuoksu kumminkin. Tuleeko sullakin väreistä mieleen maut ja tunteet. Olen matkustetellut elämäni aikana jonkun verran ja joitakin tekstiilejä ja tuoksuja voi yhdistellä kaupunkeihin. Esimerkiksi Kap Verdestä tuoksu on merellinen, vähän suolainen, värinä pastellin oranssi. Tulee mieleen taanna vuosina olevat suolalamput. Väri loisti kauniisti niiden läpi, ihan kuin olisi turkkilaisessa tippukiviluolassa, meri roihuaa vieressä ja suolan tuoksu on nenässä. Kap Verdessä on laajoja suolalaaksoja, joista suolaa louhitaan. Mielenkiintoinen näkymä. Meneekö tämä matkustusblogin puolelle? 

Kap Verden jostain kolkasta turistishopin edessä oli hienon näköisiä hainhampaita ja ilmeisemmin kuivattu pallokalakin. Oletko maistanut?